11. Salapipo

Minulla oli joulukuun aikana salainen projekti, neuloin miehelleni joululahjaksi pipon. On muuten haastavaa neuloa elämämni ensimmäinen pipo  sovittamatta sitä kertaakaan saajan päähän. Neulominen oli jännitysnäytelmää alusta melkein loppuun. Toiseksi haastavinta on neuloa salassa muilta perheenjäseniltä. No, nuorimmainen kyllä tiesi, mitä puuhailen, mutta ei osannut vielä tänä jouluna salaisuutta paljastaa. Hyvää salaneulmisaikaa oli kuopuksen nukuttaminen, ja aikaiset aamut.  

Piposta tuli melkein sopiva. Peittää hyvin niskankin kuten lahjan saaja diplomaattisesti totesi. Onneksi on vuosi aikaa harjoitella seuraavia salaisia projekteja varten. 

Joulukuu on kokonaisuudessaan ollut elämäni vaikein ja kaikkein mustimpina hetkinä neuletyöt pysyivät laatikossa. Monet ovat kirjoittaneet että neulominen on terapiaa parhaimmasta päästä, ja lopulta totesin saman asian itsekin. Neuloin vihreää pipoa kierros kierrokselta eteenpäin, sekosin silmukoissa silmukkamerkeistä huolimatta ja monesti olin purkamassa koko työn. Mutta kavennusten alkaessa silmukat järjestäytyivät kuin itsestään vastaamaan neuleohjetta. Työstä tuli sittenkin juuri sellainen kuin pitikin. Helpotus oli suuri. Solmut voi oikaista ja langat suoristaa. 

Elämä kantaa kyllä. 

Ohje: Novitan malli
Lanka: Drops nepal
Menekki: Reilu 100g
Puikot: Pyöröpuikot 5mm ja sukkapuikot 4mm

Hyvää uutta vuotta 2017!

10. Kantapään kautta opittua

Nyt marraskuun aikana blogin puolella on ollut hiljaista. Se ei tarkoita, etteikö yritystä uuden luomiseen olisi ollut. Piti tehdä isälle isänpäiväksi villasukat. Ja miehelle joululahjapipo. Kiinnostaisi neuloa myös vastasyntyneille suomi 100v keräyksen tiimoilta villasukkia. Tästä innostuin kun huomasin että lähi- kirjastossa on keräyspiste. Hyväntekeväisyyshankkeesta taatusti lisää blogissa myöhemmin! 

Mitä sitten olen marraskuun aikana oppinut?

. Hanki puikkomitta. On ikävä tunne huomata kesken neuletyön että neuloo vääränkokoisilla puikoilla. Ja virheensä huomattuaan vaan jatkaa. Että jospa se siitä korjaantuisi. 

. Jos neulot vääränkokoisilla puikoilla, vaihda viimeistään sukan kantapäätä aloittaessa sopivampiin.

. Kirjoneule on haastavaa. Vaikka tutustuisi aiheeseen etukäteen, ottaisi selvää lankadominanssista ja langan vaihtamisesta, Ensimmäinen yritys on rutku. Ja vaikka omasta mielestä sydän näyttää sydämeltä, miehen näkee sukassa mikkihiiren korvat. 

. Muita blogeja lukiessa ei voi välttyä faktalta että marraskuussa valokuvaaminen on haastavaa. No niin on, etenkin kun neuloo mustalla langalla. 

En ole kuitenkaan luovuttamassa, päinvastoin. Vaikka kuvissa olevat tuotokset menivät purkuun, on versio 2.0 jo ainakin suunnitelmissa. Lisäksi en malta olla paljastamatta, että uskalsin vihdoin aloitella pojalleni villapaitaa. Ei hätää, koko on niin iso, että mahtuu varmasti vielä joskus vuodenkin päästä kun se valmistuu.

 Hiljaa hyvä tulee! 

9. Yhden viikon tuubihuivi

"Äiti. Mä haluisin ton kaulaliinan. Mua vaan huolestuttaa, jaksatko sä neuloa tarpeeksi pitkän mulle." 

Kyllä äiti jaksoi. 

Huivin neulomiseen meni minulta aikaa viikko. Alkuperäinen ohje Lankakauppa Kerän blogissa on nimeltään "yhden illan tuubihuivi" Auts. 

Tehokas neulonta-aika alkaa poikien nukahdettua ja kestää parisen tuntia ennenkuin neuleeseen alkaa tulla virheitä neulojan väsyessä. Kaulaliina valmistui juuri sopivasti; ensilunta odotellaan tänne eteläiseen Suomeen huomisaamuksi. 

Kaulaliinaa varten kaivoin kätköistäni esiin vanhat kutosen neulepuikot, ne ovat peruja äidin neulekokeiluista 90-luvulta. Hyvin toimivat edelleen! 

Tuubihuivin lanka on jotain ihanan väristä poistokorista löytynyttä italialaista lankaa. 50% Villaa ja 50% akryyliä. Vähän karheaa, mutta oikein asustamalla toimii ihan hyvin. 

Käytiin ottamassa muutama kuva kaulaliinasta eräs iltapäivä. Esikoinen rakastaa puissa kiipeilyä joten kuvausmiljöö valikoitu luonnollisesti sitten sinne. Luonnollisuus oli kaukana olotilastani kun paikalle pelmahti kuin tyhjästä vanhempaa porukkaa, jotka kovin kiinnostuneina vilkuilivat mitä puuhasimme. No Novitan uusinta lehteä tietenkin. Tai sitten ei.  

Ohje: Lapsen tuubihuivi

Lanka: B ∙ B ∙ B

Menekki: noin 100g

Puikot: 6mm neulepuikot

8. Säärystimet jumppatytölle.

Lokakuussa iltojen pimentyessä ja kylmetessä katseet kannattaa jo suunnata jouluun, varsinkin jos on vielä hidas neuloja. 

Ihana viisi vuotias kummityttöni harrastaa jumppaa ja onnekseni säärystimet häneltä vielä puuttuvat. Etsin sopivaa ohjetta lasten säärystimeen netistä, mahdollisimman prinsessamaisia tietenkin. Sellaiset joihin sopii hienosti rusetit. Lopulta säärystimet tulivat vastaan Facebookin Voihan villasukkaryhmässä. Rusettien ohje oli paljon helpompi löytää netin uumenista, sitä en kirjoita tähän. 

Lasten säärystimet ohje: 

. Luo 48 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle, 12 silmukkaa jokaiselle. 
. Neulo suljettuna neuleena 12 kerrosta 2 oikein 2nurin joustinta.
.Seuraavaksi neulotaa neljä kerrosta oikein. 
. Tämän jälkeen neulotaan 4 kerrosta 3 silmukkaa oikein 3 silmukkaa nurin 
.Väliin taas 4 kerrosta oikeaa
. Nyt 4 kerrosta 3 slimukkaa nurin 3 silmukkaa oikeaa
. Aloita alusta 4 kerrosta oikein, sitten taas 4 kerrosta 3 silmukkaa oikein, 3 silmukkaa nurin, väliin 4 kerrosta oikeaa ja 3 silmukkaa nurin, 3 silmukkaa oikein
. Jatka niin pitkään kuin haluat, minun säärystimissä on 5 kerrosta oikein, nurin rivejä. 
. Kun säärystimien pituus alkaa olla ok, tee neljä kerrosta oikeaa
.Neulo vielä 12 kerrosta 2 oikein, 2 nurin joustinta ja päättele silmukat.   

Ja hei, lankana jotain muuta kuin Novitaa! Neuloin säärystimet Dropsin Merino extra fine langasta joka oli muuten aika ihanaa. Uskaltauduin lankakauppaan pyörimään ja lanka oli tarjouksessakin. Ensimmäistä kertaa sain vähän miettiä, millaisilla puikoilla lähden työtä toteuttamaan ja ohjeessa annettua silmukkamäärääkin muokkasin sopivammaksi. Tässä on työ joka tarjosi onnistumisen kokemuksia. Sovituksessa sain apua esikoiseltani. Vielä ei harjoittelu ole tehnyt mestaria, käsialaa on ainakin saatava vakaammaksi. Välillä mentiin aika kireälle.

Meidän perheen auto vaihdettiin muuten juuri. Parasta siinä on oma lukuvalo jonka ansiosta neulominen onnistuu automatkoilla pimeälläkin. 

Ohje: Voihan villasukkaryhmästä 
Puikot 3,5mm sukkapuikot
Lanka Drops Merino extra fine
Menekki: vajaa kaksi 50g kerää. 
Rusetit, ohje täältä .

7. Kamalan ihanat junasukat

 Nuorempi poikani sai ristiäislahjaksi ihanat mustavalkoiset junasukat. Ne istuivat pienen pojan jalkaan kuin valettu ja niitä käytettiin lähelle yksivuotissynttäreitä, kunnes toinen sukista putosi Mannerheimitielle ja jäi sinne. 

Osittain ihanan junasukkiin liittyvän tarinan vuoksi halusin kokeilla "Juniksia" myös itse. Langaksi valitsin samaa nallea, jolla neuloin esikoisen ensimmäiset villasukat.

Junasukat olivat fiasko alusta loppuun saakka. En tykännyt langasta ja neulominen takkusi. Varren nurjat kerrokset jäivät liian löysiksi. Lanka tuntui neuloessa venyvän ja vanuvan puikoilla ja sopivan rennon käsialan löytäminen oli haasteellista. Valmiissa sukissa on rumia railoja puikkojen vaihtumakohdissa. Ovat ne nyt kuitenkin ajaneet asiansa ja istuvat kuopuksen jalkaan, toivottavasti lämmittävätkin. Näistähän olin haaveillut tekeväni kaksi- tai kolmivärisiä, mutta jo hyvin alussa selvisi, että sukka hajoaa käsiin, jos alan vääntämään nurjia raitoja jollain toisella värillä. 

Välillä näin. Ehkä joskus uskallan mallin pariin uudelleen. Lankasuosituksia? 

Ohje: Vaikka täältä 
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3mm sukkapuikot

6. Tahdon neuloa.

Neulomiseen liittyvät innostumiset ovat nykyisin lähes päivittäinen ilmiö. Nykyisin etsin kirpputoreilta lastenvaatteiden lisäksi myös lankaa ja käsityölehtiä. On mukavaa selailla lehtiä ja ihailla valmiita töitä ja painaa mieleen malleja joita toivoisi itsekkin tulevaisuudessa saavan aikaan omin kätösin. Ajattelin tehdä tähän pientä listausta tulevista töistäni. Niitä jotka olen jo päättänyt tehdä ja muutaman joista vielä haaveilen. Ensin pitää vielä vähän opetella lukemaan neuleohjeita. Niitä varsinkin, joissa lisätään silmukoita ja kavennetaan. Toki joku kiva kirjoneuletyökin on päätynyt mukaan listalle. 

Mutta siis tämän syksyn neulontalista näyttäisi tältä:

. Junasukat taaperolle ( puikoilla nyt) 

. Villasukat juniorille ( versio 2) 

. Miehelle isänpäivälahja  

. Villasukat isälle isänpäivälahjaksi. 

. Joululahjasukat omalle äidille. (toivoisin näiden olevan jotain muuta kuin perusvillikset.)

. Säärystimet

. Huivi ( sopivan mallin etsiminen tuntuu yllättävän hankalalta.)

Katsotaan mihin rahkeet riittävät. 

Langat on hankittuna myös poikien tuubineulehuiveihin. Lisäksi haaveenani on neuloa lapsille villapaidat. Toivon myös kääriytyväni jokin päivä itse neulottuun villatakkiin.... sopivan simppelin mallin etsiminen on käynnissä. 

Onko muilla neulehaaveita? Olisiko mukavaa olla jokin päivä villasukkavirtuoosi, tai sittenkin neulomisen moniosaaja? 

5. Ruttuilua

Taas oli aika kokeilla jotain uutta. Ruttusukat näin ensimmäisen kerran facebookin Voihan villasukka - ryhmässä, jonne liittymisen jälkeen feedini on täyttynyt toinen toistaan inspiroivimmista villasukkakuvista. Ohjeen ja värivinkit sain täältä. 

Näitä sukkia neuloinkin sitten kutakuinkin läpi kesän, koska pienempi poikani päätti alkaa riekkumaan hereillä yötä myöten. Neuletyö kulki uskollisesti mukanani kesälomareissuilla Ahvenanmaalta Keski-Suomeen, kunnes sitten eräänä elokuisena iltana kotona työ oli vihdoin valmis. 

Ruttusukkavarren neulominen oli helppoa kunhan alkuun pääsin jyvälle, kuinka silmukoita lasketaan. Näitä sukkia tehdessä ihastuin myös nauhakavennukseen. Helppo neuloa, kaunis katsella ja sopii omiin varpaisiini kuin valettu. 

Ruttusukkia neuloessa en törmännyt suurempiin hankaluuksiin. En tehnyt vahingossa ylimääräisiä reikiä, enkä joutunut purkamaan mitään. 

Sellaista mietin, että voisin vielä toiset rutut jossain vaiheessa neuloa, puoliastetta suuremmalla puikkokoolla. Tosin "työlistani" kasvaa jatkuvasti pituutta. 

Ohje: Ruttusukat 

Lanka 7 veljestä

Menekki: Vaaleanpunainen 110g , harmaata pieni ripaus alkuun ja kantapään verran, molempiin sukkiin 

Puikot: Sukkapuikot 3mm

4. Raitavillasukat miehelle

Mieheni ilmaisi kainon toiveen villasukista kun huomasi että sukkapuikot pysyvät kädessä. Novitan 7 veljestä lankaa eli " seiskaveikkaa"kuten opin lankaa heti kutsumaan muutaman neulontablogin luettuani, on kehuttu hyvänä villasukkalankana ja halusin kokeilla sitä heti nyt.

Ostin vaihtelun vuoksi Raita-sukkalankaa, jonka värimaailma miellytti omaa silmääni ja miehen silmää onneksi myös. 

Vyyhdissä suositellaan puikkokooksi 3,5-4mm, mutta muutaman mallitilkun neulottuani olen tullut siihen tulokseen että käsialalleni sopii pienemmät puikot. 3mm puikoilla ensimmäisen sukan neulottuani huomasin, että ne kirotut naimaraidat ovat hävinneet. Onko avun tuonut pienempi puikkokoko vai käsialan vakiintuminen, jää nähtäväksi. 

Raita-lankaa oli mukava neuloa ja sukka asettui jo puikoilla mukavan jämäkäksi ja ihan villasukan näköiseksikin. Vaikea kuvailla, mutta olin niin tyytyväinen lopputulokseen.

Pari sanaa muuten puikoista. Aloitin työn Bambupuikoilla, joillan halpiksilla. Sukan puolivälissä yksi puikko lähti halkeamaan kärjestä ja toinen puikko kaartui mutkalle. Pienesti olen saattanut voimaa neuloessani käyttää. No haljennutta sukkapuikkoa yritimme korjailla liimalla, auttoi vähän, mutta neulontakokemus huononi luonnollisesti. Hankin toista sukkaa aloitellessani Novitan 3mm peruspuikot, alumiinista ja muovista tehdyt. Huomaan, että käsiala on nyt toista sukka neuloessani hieman löystynyt, saa nähdä vaikuttaako puikkojen vaihto kuinkapaljon, kun sukka on valmis. 

Ihan mahtavaa on huomata, että näissä sukissa myös kantapäät onnistuivat hyvin, eikä ikävää reikää ilmaantunut syystä tai toisesta. Ylimääräisen silmukan poimin kuten aina, ja kiertäen oikein neuloin. 

Sensijaan minulla on ikävä tapa neuloa huomaamattani pieniä reikiä jalkapöydän kohdalle, jotka pahimmassa tapauksessa huomaan vasta neulottuani hyvän matkaa. Kyse ei ole silmukan tippumisesta vaan jostain muusta. Tähän on nyt kiinnitettavä huomiota, jotta opin reiät välttämään. Ehkä koen ahaa-elämyksen kun tulevaisuudessa yritän neuloa jotain, johon reiät kuuluvat. Mene ja tiedä.  

Ohje: Ihan perus villasukka 

Lanka 7 Veljestä Raita

Menekki 150g

Puikot: nro 3 sukkapuikot

3: Lasten villasukat

Näin aloittelijana Novitan sivusto on ollut luonnollinen inspiraation lähde. Olen kirjautunut "iknit" sivustolle ja todennut sen hankalakäytöiseksi, varsinkin puhelimella. Koen ettei se palvele täysin neulepäiväkirjana, joten olen iloinen että tulin aloittaneeksi tämän blogin neulemuistojani varten. 

Neulomisen nälkä on edelleen kova. Kävin hakemassa ihan vain Tokmannilta pari kerää Nalle-lankaa sekä muutamat bambupuikot, joille olin saanut vahvan suosituksen tädiltäni. 

Alkoi tämä projekti. Joka siis heti alkumetreillä poikkeaa ohjeesta lankavalinnalla. Mutta kun ihastuin tuohon Nallelangan väriin ja seiskaveikalla ei ollut hyllyssä tuolloin mitään lähellekkään yhtä ihanaa... 

Sukat lähtivät valmistumaan jo varmemmin. Heti alun joustinneulepätkän jälkeen kuitenkin muistelin ohjeen väärin ja tein vaadittavat kavennukset vartta varten jo nyt. Siinä vaiheessa kun huomasin virheen, en raaskinut enää lähteä purkamaan tehtyä. Joten pientä viilausta mallissa oli. 

Kantapään neulominen sujui nyt varmemmin. Nyt tajusin neuloa kierrettyä oikeaa silmukoiden poimimisen jälken. Eka sukka oli tosin tässä vaiheessa kädessä väärinpäin, ja tuloksena oli ruma nurjakierros. Oikeaan sukkaan korjasin asian. Edelleen kantapäihin tuli rumat reiät. 

Valmistunut sukkapari on edelleen kovin rujon näköinen. "Naimaraitoja" ( sukkapuikkojen väliin jää löysyyttä)on edelleen sekä varressa että jalkapöydässä. Todettakoon kuitenkin että sain sukat kuvattua vasta viikko niiden valmistumisen jälkeen, koska poikani nappasi ne suoraan puikoilta jalkaansa ja lähti kesälomalle maalle muutamaksi päiväksi. 

Voiko parempaa palkintoa valmiista työstä saada? 

Ohje: Novitan sivuilta

Lanka: Novita Nalle-lanka

Menekki: Noin puoli kerää 

Puikot: 3,5mm sukkapuikot

Kantapäänkautta opittua: 

. Lue ohjeet huolellisesti ja varmista ne vielä kerran. 

. Oikean silmukan neulominen kiertäen. 

. Kiinnitä huomiota siihen, miten päin työ on kädessäsi neuloessasi

2. Ensimmäiset villasukat

Aloitin neulomaan ensimmäisiä villasukkiani siten peruskoulun täydellä höyryllä, Novitan perusvillasukkaohjeen mukaan. Tavoitteena oli neuloa sukat viisi vuotiaalle pojalleni. 

Keltaisen ja sinisen lankakerän löysin kaapin perältä. Molemmat kerät oli jo korkattu aiemmin yhteen geokätköilyyn liittyvään projektiin, jonka yhteydessä olin palautellut mieleeni ihan perusasiat alakoulun käsityötunneilta. Oikea ja nurja silmukka olivat siis hallussa. 

Mutta sitten se suljettu neule. Silmukoiden siirtäminen neljälle puikolle tuntui rakettitieteeltä. Netin ohjeissa sitä vaan iloisesti neulotaan ja työ edistyy nättinä kuin itsestään, mutta minä vaan en saanut silmukoita järjestykseen. Lopulta eräs ilta pyysin tätiäni apuun ja näin opin että niissä netin ohjeissa iti totuuden siemen. Neuloen vaan, luottaen että valmista tulee. Ei mietitä liikoja hei!

12 cm joustinneuletta syntyi lopulta aika kivuttomasti. Kantapään häämöttäessa edessä oli aika sukeltaa uudelleen internettiin ja lopulta minulla oli ruudulla neljä eri sivustoa joissa kaikissa luvattiin "takuuvarma" kantapää. Lopulta se paras ohje videoineen päivineen löytyi täältä. Kiitokset ohjeen tekijälle erittäin selkeistä neuvoista. Todellakin For dummies. 

Valmis sukka ( varsi purettu kerran, kantapää kaksi kertaa)olikin sitten auttamattomasti liian iso pojalleni. Onneksi koska sukan ulkonäkökään ei nyt silmiä hivellyt. Mutta eikun toista samoilla ohjeilla perään.

Tein muutaman aloittelijan virheen. Eli ei näin, jos haluat onnistua ensimmäisen sukkaparisi kanssa minua paremmin. 

1) Hukkaa langan tiedot.
2) Unohda mallitilkku. 
3) Valitse vääränkokoiset puikot lankaan ja käsialaasi nähden. 

Sitten vielä muutama vinkki vitonen: 

1) Tarkastele valmista villasukkaa ja hahmota sen osat. Näin sinulle selkenee paremmin, mistä ohjeissa puhutaan. 
2) Jos mahdollista, neulo kantapää eri värillä kuin muu sukka. Helpotti ainakin minulla kokonaisuuden hahmottamista ja virheen sattuessa oli helppo purkaa ja aloittaa alusta. 
3) Kantapäätä yhdistäessäsi ota vakavasti neuvo 1-2 lisäsilmukan poimimisesta puikoille ettei kantapään kohdalle synny reikää. 

Tärkeintä kuitenkin on, että ensimmäinen aikuisiälläni neulottu villasukkapari on nyt valmis. Poikani vannotti laittamaan sukat talteen, jotta hän voi sitten käyttää niitä kun on aikuinen. 

Tästä on hyvä jatkaa. 

1. Alussa oli lankakerä

Oikeasti lankakeriä oli useampikin. Sellaisia joista olin joskus vuosia sitten ajatellut neuloa sukat jos toisetkin. En kuitenkaan koskaan tullut tarttuneeksi puikkoihin. 

Kunnes tuli päivä, jolloin viimeisetkin poikani lahjaksi saamat villasukat jäivät pieniksi. Minähän neulon ne seuraavat, päätin. 

Tämä blogi on ensisijaisesti neulepäiväkirja, jossa iloitaan onnistumisista ja opitaan virheistä. Harjoitellaan ja tuskastutaan. Tehdään villasukkia, myöhemmin toivottavasti myös jotain muuta. Välillä saatetaan käydä myös ulkona. Jos ei sada. 

Lämpimästi tervetuloa!